Ravinto

Nälkärääkkikö meitä odottaa?

”No en kyllä alkaisi! Ei musta ole nälkää kärsimään. Muutenkin ton-/tön-dieetit on pyllystä. Kaikkea syön!” parkaisi työkaveri, kun puhuin paastosta. Jos olet ryhtymässä paastolle, voit varautua tämän kaltaisiin kommentteihin. Voit tietysti ystävällisesti oikaista mielikuvia, jos on jaksua ja halua lisätä tiedon määrää yhteiskunnassa. Toisaalta voit myös vain hymyillä.

Jos valitset keskustelemisen, voit esimerkiksi kertoa, että nälkä loppuu, kun paasto alkaa, koska ruoansulatus siirtyy lepotilaan ja keho alkaa käyttää varastojaan. Tämä kertoo siitä, että meissä on valmius paastoon. Ilmeisesti katkeamaton ravinnon prosessoiminen ei ole ollut vallitseva tila maailman sivu. Keho on muovautunut olosuhteissa, joissa suolisto aika ajoin on saanut myös levätä. Paasto ei myöskään ole ton-/tön-dieetti. Sehän ei ole ruokavalio lainkaan, vaan päinvastoin tauko kaikista mahdollisista ruokavalioista. Niiden aika tulee paaston jälkeen. Tauko on kyllä hyvä hetki miettiä tulevaa syömistään – ja tietty elämää laajemminkin.

Mutta ei kiirehditä asioiden edelle. Nyt on meneillään vasta Ituhippimummon orientoituminen paastoon. Ja eläköön, jengiin on liittynyt uusi jäsen! Työkaveri (eri kuin alussa mainittu 🙂 ) kertoi toimiston keittiössä ilahtuneensa löytäessään tämän blogin. Hän oli tahollaan pohtinut paastoamista jo keväästä asti ja kaivannut hankkeeseen vertaistukea. Meitä on nyt siis kolme. Hienoamahtavaa!

Olemme aloittamassa paastoa noin syyskuun puolessa välissä, aloituspäivänä joko perjantai 13.9. (emme anna taikauskon vaikuttaa) tai lauantai 14.9. Jos olet kiinnostunut liittymään porukkaan, laita ihmeessä kommenttia blogiin! Paastoamme nauttimalla vettä ja yrttiteetä sekä kasvis-, hedelmä- ja marjamehuja.

Jokaisella meistä kolmesta on oma ajatus koitoksen kestosta, ja niin pitää ollakin. Paasto on yksilöllinen tapahtuma, ja kukin motivoituu ja valmistautuu omanlaiseensa paastoon. Ensikertalaiselle suositellaan 5-7 päivän kestoa. Sen mittaisilla paastoilla itse aloitin muinoin – ja siirryin sitten kaksiviikkoisiin. Koska niistä nyt on kulunut aikaa vuosikymmeniä, olen kehon reaktioiden kannalta tavallaan ensikertalainen. Mutta toisaalta ruokavalioni on kasvisvoittoinen. Varsinkin ituhippimummoilun alettua se on koostunut voittopuolisesti kasvikunnan antimista. Silloin tämä touhu on hivenen helpompaa. Eikä paastoon siirtyminen vaadi järisyttävän suurta muutosta edeltävän viikon ruokavalioon.

On nimittäin syytä alkaa valmistautua viimeistään viikkoa ennen paastoa. Paastokamuni ovat kyselleet käytännön asioista, ja jos sinäkin harkitset paastoa, varmasti moni kysymys pyörii mielestä. Keskityn seuraavassa blogitekstissä paastoon valmistautumiseen. Joitakin toimiahan olen siis jo tehnyt: luopunut kahvista ja miettinyt, milloin alkaa täysi alkoholittomuus. Suosittelen, että niissä kohdissa on check-rasti ennen kuin viikon mittainen paastoon laskeutuminen alkaa. Ai niin, tupakkakohdassa myös, jos sauhuttelu kuuluu elämään. Mutta kun näistä on selvitty, on hyvä keventää syömistä asteittain – varsinkin, jos on sekasyöjä.

Ja vielä pari tärkeää huomiota: Paasto ja raskaus eivät sovi yhteen. Omatoimisesti ei myöskään pidä paastota, jos on vakavia terveysongelmia ja niihin säännöllinen lääkitys. Paasto on ikivanha ja hieno parannuskeino, mutta ammattilaisen ohjaus on tarpeen, mikäli et ole perusterve. Missä raja sitten kulkee? Jos olet epävarma tilanteestasi, käy lääkärintarkastuksessa ennen paastoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *