Ituhippimummol istuu veneen keulassa ja katsoo aavalle. Meri, aurinkoinen päivä, poutapilviä taivaalla.
Ravinto

Matkalla kohti paastoa

Elämä yllättää. Paastoa edeltävää ruokavaliota miettiessä sainkin havaita olevani osa toisen otuksen ruokavaliota. Aivan satavarmaa ei ollut, minkä otuksen, mutta lääkärin mukaan reiteeni kasvanut rinkula viittasi sen verran vahvasti punkin puremaan, että hän kirjoitti antibioottireseptin.

Viikonlopun metsäretken seurausta kaikki tyynni. Rokotus minulla on (koska veneilijät ja pöpeliköissä samoilijat kuuluvat riskiryhmään), eli puutiaisaivokuume ei uhkaa. Mutta borrelioosivaaran takia popsin nyt pillereitä.

Kun lääkärin vastaanottohuoneessa kuulin sanat ”kahden viikon antibioottikuuri”, kurkistin välittömästi kalenteria. Kuuri loppuisi juuri ennen paastoa! Varmistin vielä lääkäriltä, vaikuttaisiko tämä yllättävä juonenkäänne paaston aloittamiseen. Ei kuulemma. Helpotus ja huokaus. Kahden viikon antibioottien jälkeen vatsaparka ehkä onkin levon tarpeessa.

Kirjoitan tätä aamuvarhain veneessä. Kapteenin ja venevieraiden unituhina säestää ajatuksia. Syyskuu alkoi juuri, viimeiset alkoholipitoiset juomat ja eläimenpalaset nautin eilen illalla iloisessa seurassa, ja nyt siirryn vähitellen vegaaniruokavalioon. Päätin toteuttaa oman paastoon laskeutumiseni näin. Eläinkunnan jättäminen pois lautaselta jo näin varhain on helppoa, koska sitä en kovin paljon ole syönyt tähän mennessäkään – ja koska vegaanielämää olen kokeillut aikaisemminkin. Se on siis tuttua huttua. Kun ensi torstaina alkaa varsinainen viikon mittainen totuttelu, jätän vain leivän pois ja keskityn sen jälkeen päivä päivältä enemmän kuumentamattomiin kasviksiin ja hedelmiin.

Tavallaan valmistaudun nyt ylihyvin, mutta se ei haitanne. Paastokamuni ovat kaivanneet selkeitä ohjeita, joten tässä heille ja kaikille muille paastosta mahdollisesti kiinnostuneille:

Viimeistään viikkoa ennen paastoa on syytä aloittaa ruokavalion keventäminen. Silloin taakse ovat jo jääneet kahvi, tupakka ja alkoholi, ja voidaan keskittyä lautasen sisältöön.

Ensin pois jätetään liha, jos se on kuulunut ruokavalioon. Ja tarkoitan tässä myös kanaa, kalaa, äyriäisiä, sirkkoja… Kaikenlaisia hengittäviä otuksia. Päivän, parin päästä karsitaan maitotuotteet. Ja edelleen päivän, parin päästä leipä. Loppupäivät keskitytään kasvikunnan antimiin. Mitä suurempi osa aterioista on kypsentämätöntä ja kuumentamatonta, sitä parempi. Smoothieita ja salaatteja; kasviksia, hedelmiä ja marjoja sellaisenaan; nälän helpottamiseksi (toki keitettyä) perunaa, pähkinöitä ja manteleita. Tuoreista syötävistä esim. avokado on hyvin energiapitoista.

Paastoa edeltävään totuttelupäivään vanha, rakas paastokirjani ehdottaa tällaisia vaihtoehtoja:

  1. MARJAPÄIVÄ
    Erilaisia marjayhdistelmiä 3-5 kertaa päivässä, noin puoli litraa aterialla. Mansikoita, mustikoita, vadelmia, lakkoja, herukoita… Nam.
  2. HEDELMÄPÄIVÄ
    Kypsiä hedelmiä, päivän aikana yhteensä 1,5 kg. Kannattaa jakaa määrä noin neljäksi ateriaksi. Suosi kotimaista, pureskele hyvin. Voi nauttia myös muutamia liotettuja hedelmiä, esimerkiksi luumuja tai viikunoita. Ulkomaiset hedelmät on syytä kuoria. Vältä banaania, koska se saattaa ummettaa.
  3. TUOREKASVISPÄIVÄ
    Aamiaiseksi hieman marjoja tai hedelmä. Lounaaksi tuoresalaatti tai raaste; hapankaali on hyvä ainesosa! Mahdollisesti mukana lautasella myös keitetty peruna. Illalla tuoreita kasviksia. (Itse lisäisin tähän ehdotukseen välipalahedelmän.)
  4. RIISIPÄIVÄ
    Aamiaiseksi hieman marjoja tai hedelmä. Keitä lounaaksi ja päivälliseksi yhteensä noin 3 dl luonnonriisiä ilman suolaa. Voit maustaa yrteillä ja muutamalla tomaatilla (Tähänkin vaihtoehtoon lisäisin välipalahedelmän. Kolme ateriaa päivässä tarkoittaa turhan pitkiä ateriavälejä, ainakin minulle.)
  5. PERUNAPÄIVÄ
    Aamiaiseksi – yllätys, yllätys – hieman marjoja tai hedelmä. Lounaaksi kolme keitettyä perunaa, mausteena esimerkiksi kuminaa ja yrttejä. Sama menu päivällisellä. ( Ja tähänkin lisäisin… 🙂 )
  6. VESIMELONIPÄIVÄ
    Kaikilla aterioilla vesimelonia tai hunajamelonia. Luulen, että lempparini cantaloupemeloni käy myös. Nam nam.

(Nämä vaihtoehdot siis kirjasta Brunila, Mäkelä: Iloa ja terveyttä paastosta, WSOY 1984. Höystänyt ituhippimummo.)

Paastoon laskeutumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Mitä huolellisemmin valmistautuu, sitä varmemmin välttyy päänsäryiltä ja heikotuksilta paaston alettua. Tai ainakaan ne eivät ole niin musertavia, että hanke kariutuisi. Kuin tilauksesta veneellä vieraileva ystävämme kertoi eilen ”kamalasta paastosta”. Hän oli kerran elämässään paastonnut viikon verran, ja se touhu oli nyt nähty. Never again. Jaa, ei hän mitenkään ”laskeutunut”. (Käytin ilmeisesti kummallisia sanoja.) Aloitti vain. Kahvia hän myös joi viime hetkeen asti, kun tiesi, ettei sitten voisi vähään aikaan. Heikko oli olo! Nälkä raastoi ja päänsärky vaivasi. Ja että varovainen syömisen aloittaminen paaston jälkeen? Oli ihan pakko saada pitsaa!

Suolihuuhtelun tämä paastoaja oli tehnyt, koska oli tilannut valmiin paastopaketin pussihärpäkkeineen ja ohjeineen. Hyvä niin. Tästä aiheesta, juomista ja paaston etenemisestä jatkan myöhemmin; nyt on saatava syötävää. Yritän kokata hedelmäsalaattia herättämättä populaa. Paastoajaisän kainalossa tuhisee kaksi pikkugastia. Toivottavasti he tykkäävät omena-päärynä-vesimelonisalaatista.

Ja matka jatkuu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *