Ravinto

Mehukas elämä

Sitä mukaa, kun ruokavalio ennen paastoa kevenee, mieli siirtyy askaroimaan tulevan juomavalion kimpussa. Tai… oikeastaan voidaan edelleen puhua ruokavaliosta. Varsinkin mehut on hyvä nauttia lusikalla, ettei tule juotua liian nopeasti. Näin syljen entsymit ehtivät käydä mehun kimppuun, eikä lepäilevä vatsa joudu turhan suuriin työstöhommiin. Juomat siis oikeastaan pureskellaan.

Yhteensä kaikkia nesteitä nautitaan noin kolme litraa päivässä. On fiksua pitää nestelistaa, jotta varmasti tulee juotua – ja siis syötyä – tarpeeksi. Kaikki juomat nautitaan huoneenlämpöisinä.

Nestevalikoima on monipuolinen. Tässä menu:

PUHDAS VESI
Vettä nautitaan vähintään litran verran päivässä. Klooriton lähdevesi on hyvä idea. Jos juot hanavettä, seisota sitä avonaisessa astiassa puoli vuorokautta. Kivennäisvesi ei sovi paastovedeksi.

YRTTITEE
Mietoja yrttiteejuomia voi juoda puolesta litrasta litraan päivittäin. Niitä ei makeuteta. Tavallinen tee on pannassa, eli mahdollisissa sekoituksissa ei saa olla mukana teenlehtiä.

Kasveilla on erilaisia vaikutuksia: Esimerkiksi kamomilla, kanerva, humala ja sitruunamelissa ovat luonnon unilääkkeitä. Ruusunmarja virkistää. Minttu vähentää turvotusta. Koivu poistaa nestettä kehosta. Voikukka hoitaa maksaa. Nokkonen mm. edistää suolen toimintaa.

TUOREMEHUT
Varsinkin hedelmä- ja marjamehut ovat herkkuja! Ja niin kuin aina herkkuja nautittaessa, pitää nytkin vähän himmailla. Yhdessä vihannes- ja juuresmehujen kanssa päivittäinen kalorimäärä ei nimittäin saa nousta yli 400 kcal:n, muuten Ruususen unta nukkuva ruoansulatus herää. Ja siitä seuraa nälkä. Säädä tämä mielessä mehuaterioiden koot. Kannattaa ajoittaa hedelmä-/marjamehu lounaaksi ja vihannes-/juuresmehu päivälliseksi. Samalla aterialla nautittuina ne saattavat aiheuttaa turvotusta ja käymistä suolistossa. Valmismehupullojen kyljestä näet, paljonko energiaa desilitra ko. mehua sisältää. Itse tehtyjä voi arvioida siltä pohjalta.

Kaikkien mehujen tulee olla puhtaita, sokeroimattomia ja lisäaineettomia. Biotta ja Biona sopivat paastomehuiksi. Niitä löytyy luontaistuotekaupoista ja joistakin marketeistakin. Kannattaa ehdottomasti tehdä myös itse mehuja. Tällöin kovia sanoja kaupan hevi-osastolla ovat luomu ja kotimaisuus. Appelsiinimehu ei sovi paastojuomaksi. Sitruuna käy, samoin greippi.
Vihermehu- tai itushotti päivittäin pitää heikotukset loitolla, suosittelen. Jos sinulla ei ole puristimia, linkoja tai muita varsinaisia mehuntekohärpäkkeitä, voit tehdä vihermehua – ja vaikka mitä muitakin mehuja – hurauttamalla raaka-aineita (plus tarvittaessa vähän vettä) tehosekottimessa ja puristamalla sen jälkeen massasta mehun sideharson läpi astiaan. Kaikki itsepuristetut mehut olisi parasta juoda heti. Varsinkaan vehnänoras- ja vihermehut eivät kestä säilytystä, koska niiden entsymipitoisuus on korkea.

VIHANNES- JA JUURESLIEMET
Tunnustan ohittaneeni aina tämän osaston. Paastosin aikana, jolloin olin sisäistänyt elävän ravinnon perusajatuksen. Kun kasviksia kuumennetaan ja kypsennetään, aina menetetään jotakin. Lähinnä entsymejä ja vitamiineja. Järkeilin, että kun saatoin nauttia vihannekset ja juurekset tuoremehuina, miksi keittäisin niistä vähemmän ravinteikasta lientä. Brunilan ja Mäkelän paastokirjan mukaan vihannesliemet ovat monille paastoajille mieleisiä siksi, että ”ne ovat kai lähimpänä oikeaa ruokaa”.

Liemen valmistus on kyllä helppoa: Kiehuvaan veteen pilkotaan erilaisia kasviksia ja keitetään tunnin verran. Voi maustaa yrteillä. Suolaa ei saa lisätä. Lopuksi siivilöidään. Liemi säilyy jääkaapissa 2-3 päivää.

KAURALIMA
Tälle pitäisi keksiä myyvempi nimi. 🙂 Vaikka kuvaavampaa tuskin voi keksiä. Herkusta ei ole kyse. Mutta kannattaa totutella, jos vatsa on erityisen herkkä, tai jos liikahappoisuus vaivaa.

Valmistus: Keitä 3 ruokalusikallista kaurahiutaleita 0,5 litrassa vettä 5 minuutin ajan. Puserra siivilän läpi.

On myös mahdollista hankkia luontaistuotekaupasta valmis paastopaketti. Paketit ovat tosin suhteettoman kalliita, eikä paastoaja pääse valitsemaan mehujaan. Mutta jonkinlaista helppoutta ne tietysti kiireiselle tarjoavat. Oikeastaan – ne ovatkin ehkä todella paikallaan? Jos ihminen on niin kiireinen, että ennen paastoa ehtii hankkimaan vain valmiin paastopaketin, hän onkin todella paastopysähdyksen tarpeessa. Siinä tapauksessa kannattaa hankkia paketti rungoksi ja monipuolistaa sisältöä itse puristetuilla mehuilla paastopäivien aikana. Tuolloin viimeistään on syytä riisua kiire hartioilta muutenkin.

Itse tein sellaisen ratkaisun, että pidän yhden vuosilomaviikoistani paaston aikaan. Haluan keskittyä hitaisiin heräämisiin, ulkoiluun, joogaan ja lueskeluun. Aloituspäiväni on lauantai 14.9. ja tavoitteeni on paastota seitsemän vuorokautta. Jos se onnistuu, ja tuntuu hyvältä jatkaa, venytän keston kymmeneen vuorokauteen. Siinä tapauksessa viimeinen paastopäivä on ensimmäinen loman jälkeinen työpäivä.

Ja meitä on paastokimpassa siis neljä henkeä. Minua edelleen vähän jänskättää. Keho osasi hienosti paastota 20+ -vuotiaana, miten 50+?

Lähteenä käytetty: Brunila, Mäkelä: Iloa ja terveyttä paastosta, WSOY 1984

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *