Mieli / Ravinto

Paastoloki jatkuu, unipäiväkirja syntyy

Maanantaina 16.9.2019 klo 22.25

Eilen en ehtinyt kirjoittaa, oli niin vauhti päällä. Duracell- puuska tuli ihan puskista. Muistaakseni energinen meno liittyi toiseen paastoviikkoon, ei -päivään. Tosin muistihan voi siis heiketä (entisestään) paaston aikana. Pyykkäsin, hoitelin tiskit, puristelin mehuja, pyöräytin kapulle smoothien aamuksi, kävin kirjastossa, hilpaisin ulkoilemaan. Oli mentävä metsästämään Pokemon-palloja, koska ne olivat lopussa, ja olen luvannut viedä tyttären murut Pokemon-jahtiin lomaviikon alussa.

Luulen, että syyllinen on selvillä. Siis energiapurkauksen. Epäilykset kohdistuvat vahvasti itu-vehnänoras-lehtikaali-vesimeloni-mehuun. Tosin olisi kannattanut uskoa paastokirjaa ja unohtaa melonin sekoittaminen muihin aineksiin. Pallona sitten viiletin ulkona palloja keräilemässä.

Illalla ilmaantui toinen takapakki: kurkkukipu. Lievistä flunssaoireista paastokirja oli varoittanut myös. Kaiken se tietääkin! Puristin uniteehen valkosipulia, siivilöin ja nautin yömyssyksi. Kaulaan ja rintakehälle sivelin tiikeribalsamia. Oli sykähdyttävää käydä sänkyyn terävöityneen hajuaistin kera. Mutta aamulla kipu oli poissa.

Duracell-puuskakin oli poissa. Aamu-alakuloa havaittavissa. Ja hitautta, mikä sinällään ei tietty haitannut. Vuosilomaviikon olin pyytänyt tähän väliin juuri siksi, että voisin puuhastella ihan niin hitaasti kuin haluaisin. Mutta kun joogaohjaajan jutut näytöllä alkoivat ärsyttää, päätin aikaistaa mehulounasta.

Siitä se vauhti sitten taas alkoi. Tänään selvästi kyllä lepokin oli tarpeen touhu- ja ulkoilujaksojen jälkeen.

Älyttömän mielenkiintoinen havainto: Nukahtaminen on nyt erilaista. Normaalisti kääntyilen pitkään kiusallisen valveilla, kunnes huomaamatta nukahdan. Nyt makaan melko kauan jonkinlaisessa voipuneessa tokkurassa. Siinä häilyy unentapaisia elementtejä: outoja repliikkejä ja juonenkulun palasia, mutta tiedän kuitenkin vielä valvovani. Mielenkiintoisinta on ehkä se, että tiedän myös nukahtavani. Normaalioloissa en ole asiasta ollenkaan varma – mikä sitten toisinaan estääkin unen tulon – ja altistaa nukahtamislääkkeen nielemiselle.

Unetkin ovat nyt tosi mielenkiintoisia. Heureka! Alan pitää unipäiväkirjaa! Paastopäiväkirjaa en tarvitse, koska tämä blogi ajaa sen asian. Mutta muutamiakin kertoja vuosien mittaan olen ajatellut, että nuoruudesta tuttu unipäiväkirja kannattaisi taas ottaa agendalle. Suosittelen kaikille! Jännä matka oman mielen syövereihin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *